”Pääasia, et oon tänään tässä nyt”: Lapsuus päihdeperheessä: Saatu tuki ja apu, vaikutukset omaan vanhemmuuteen ja suhtautumiseen päihteisiin

Opinnäytetyössämme selvitettiin päihdeperheissä eläneiden aikuisten lasten elämänkulkua ja sitä, miten lapsuuden perhesuhteet ovat vaikuttaneet mm. haastateltavan omaan vanhemmuuteen ja suhtautumiseen päihteisiin. Lisäksi opinnäytetyössämme paneuduttiin siihen, mitä tukea ja apua haastateltavamme olivat saaneet lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisiällä. Haastattelimme yhteensä 12 aikuista ihmistä, joilla oli kokemuksena lapsuus perheissä, joissa päihteitä käytettiin ongelmallisesti. Opinnäytetyön teoreettisessa taustassa kuvataan päihderiippuvuutta ja sen merkitystä perheen dynamiikkaan ja vanhempien päihteiden käytön vaikutusta lapsiin niin lapsuudessa kuin aikuisuudessa. Koska pidämme vanhemman ja lapsen varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta tärkeänä lapsen psyykkiselle ja fyysiselle kehitykselle, olemme opinnäytetyössämme käsitelleet myös kyseisiä aiheita jonkin verran. Tarkastelemme päihdehoitojärjestelmää sekä niitä apu- ja tukikäytänteitä, joita voitaisiin käyttää lasten ja nuorten auttamiseksi. Olemme työelämän yhteystyötahon toivomuksesta käsitelleet opinnäytetyöhön liittyvää eettisyyttä laajasti. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen ja tiedonhankintaan käytimme teemahaastatteluja. Haastattelujen analysoinnissa käytimme sisällönanalyysia, jonka avulla aineistosta saimme nostettua esiin tutkimusongelmaamme avaavia aiheita. Tuloksista on vaikea nostaa esiin seikkoja, jotka voisi näkyä yhtenäisinä valtaosalla haastateltavista. Haastateltavat olivat kasvaneet eri puolilla Suomea, minkä perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että päihdeperheiden tukimuodoissa on ollut puutteita paikkakuntaan katsomatta. Melkein puolella haastateltavissa ylisukupolvisuus nousi esiin, kuitenkin yli puolet kokivat, ettei oma päihteidenkäyttö ole muodostunut ongelmaksi. Jokainen koki, että oma lapsuus on ollut vaikuttava tekijä heidän omassa vanhemmuudessaan. Tämä ei ole yllättävää, sillä oma kasvatus ja lapsuus näkyvät varmasti jokaisen vanhemmuudessa riippumatta perhetaustasta. Lapsuudessa koettu viranomaistahon tuki koettiin puutteelliseksi ja suurin osa tuesta oli saatu ystäviltä ja perheeltä. Perheen ulkopuolista tukea oli tarjolla vain silloin, kun lapsi itse oireili omalla käytöksellään. Haastatteluiden perusteella vanhempien liialliseen päihteiden käyttöön puuttuminen on ollut puutteellista. Oikeanlaiseksi tueksi koettiin koko perheen huomioiminen, eikä pelkästään päihteidenkäyttäjän. Tuen antajalta kaivattiin herkkyyttä tunnistaa tilanteita ja vertaistuellisuutta. Koulun työntekijöiden rooli nostettiin esille nuoren perhetilanteen kartoituksessa. Koulunhenkilökunnalle toivottiin lisäkoulutusta ja erityisosaamisen vahvistamista päihdeperheiden kohtaamisessa